Hyvä opiskelija, tässä kirjoituksessa esittelen Erik H. Eriksonin teoksessaan Lapsuus ja yhteiskunta (1950, Childhood and Society) kuvaamia ihmisen kehityksen vaiheita ja niihin liittyviä kriisejä. Lue ensin tämä sivu ja siirry sitten tekemään Padlet -ympäristöön tekemään 8 lyhyttä tehtävää annettujen ohjeiden mukaan.Sosiaali- ja terveysalalla sekä nuorisotyössä ja opetusalalla on syytä tuntea nämä psykososiaalisen kehityksen kriisit.
•Vauvaikä – perusluottamus vs.perusturvattomuus (0-1,5 v.)
Vauvaiässä (0-1,5 v.), muodostuu lapsen perusturvallisuus, joka on psyykkisen kehityksen ja terveyden kulmakivi. Epäsuotuisassa kasvuympäristössä luottamuksellinen vuorovaikutus lapsen ja läheisten ihmisten kesken voi jäädä syntymättä, jolloin lapsen perustuntemukseksi muodostuu epäluottamus. Kehitysvaiheen onnistunut läpikäyminen synnyttää lapsessa toivon tunteen ja uskon tulevaisuuteen. Tällöin lapsen on esimerkiksi helpompi sietää myöhemmin eteen tulevia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
•Pikkulapsi-ikä – itsenäisyys vs. epäily, häpeä
Toisessa kehitysvaiheessa eli pikkulapsi-iässä (1,5-3 v.), motoriikalla, liikunnalla, puheella ja kielellä on keskeinen asema. Tärkeässä asemassa on lapsen kyky oppia hallitsemaan itseään, mm. oppimaan potalle. Kehitysvaiheen onnistuessa, lapsi itsenäistyy ja oppii ilmaisemaan tahtoaan hallitusti ja joustavasti. Jossa taas lapsi jää liian usein yksin pettymystensä ja vastoinkäymistensä kanssa, lapselle muodostuu vihamielinen suhtautuminen itseensä tai lapsi saattaa korostaa liiallisesti itseään. Häpeän ja epäilyn tunteet voivat saada aikaan myös piittaamattomuutta toisia ihmisiä kohtaan.
•Varhainen kouluikä – ahkeruus vs. alemmuus
•Varhainen kouluikä – ahkeruus vs. alemmuus
Neljännessä vaiheessa eli kouluiässä (5-10 v.) lapselle muodostuu peruskäsitys työnteosta ja omista kyvyistään. Kehityksen onnistuessa lapsi kokee itsensä taitavaksi ja kykenee oma-aloitteiseen työskentelyyn. Epäonnistuessaan se voi johtaa lapsen tuntemaan alemmuutta ja riittämättömyyttä suhteessa toisiin.
•Nuoruusikä
Nuoruusiän kehitystehtävä on oman identiteetin rakentaminen. Jos nuori epäonnistuu tässä tehtävässä, se näkyy yksilön persoonassa roolien hajaannuksena. Tällöin nuori ei kykene tekemään päätöksiä omasta elämästään ja hänestä tuntuu usein, ettei hän tiedä kuka on. Tässä vaiheessa tehdään valinnat koulutus- ja ammattiurasta, ystäväpiirin vakiinnuttamisesta ja selkiytetään käsitystä omasta kehonkuvasta. Nuori etsii oman paikkansa yhteiskunnassa tai kokee jäävänsä sen ulkopuolelle.
•Varhaisaikuisuus – läheisyys vs. eristäytyminen
Tässä vaiheessa nousee keskiöön kiintymyksen ja rakkauden tunteiden osoittaminen ja jakaminen kanssaihmisten kanssa sekä pysyvän parisuhteen luominen. Toisaalta myös itsenäisyys on tärkeää. Nuori aikuinen haluaa olla itsenäinen, mutta samalla hän kaipaa turvaa ja on riippuvainen toisista ihmisistä. Onnistuessaan tässä vaiheessa pystytään ratkaisemaan tämä itsenäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita. Epäonnistuminen johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyden tunteeseen.
•Keski-ikä – tuottavuus vs. lamaantuminen
Tässä vaiheessa eletään usein luovaa ja tuotteliasta aikaa niin työ- kuin perhe-elämän kannalta. Yksilön päämääränä on saada aikaan jotain pysyvää – esimerkiksi jotain yhteiskunnallisesti tai taiteellisesti merkittävää tai oman suvun jatkamista.
Jos kehitysvaihe epäonnistuu, se tuottaa helposti itseensä käpertyneen ihmisen, jonka on vaikea välittää muista, ja josta tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä. Vaiheen onnistunut läpikäyminen tuottaa taas toisista huolta pitävän ja heitä rakastavan yksilön.
Jos kehitysvaihe epäonnistuu, se tuottaa helposti itseensä käpertyneen ihmisen, jonka on vaikea välittää muista, ja josta tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä. Vaiheen onnistunut läpikäyminen tuottaa taas toisista huolta pitävän ja heitä rakastavan yksilön.
•Vanhuus – eheys vs. epätoivo
Vanhuudessa katsotaan taakse päin omaa elettyä elämää ja arvioidaan, onko se ollut onnistunut vai ei. Jos oma elämä nähdään epätyydyttävänä ja ihminen kokee tehneensä paljon virheitä, joita ei voi enää korjata, tämä johtaa hänet usein epätoivoon. Oman elämän hyväksyminen ja tyydyttävänä näkeminen taas tuottavat ihmiselle sisäisen tyyneyden tunteen.
Eriksonin mukaan tämän kehityskriisin onnistunut ratkaiseminen tuottaa yksilölle viisauden tunteen. Epäonnistunut ratkaisu taas aiheuttaa kuoleman pelkoa ja ahdistusta menneisyydestä, jonka olisi voinut elää toisinkin.
Eriksonin mukaan tämän kehityskriisin onnistunut ratkaiseminen tuottaa yksilölle viisauden tunteen. Epäonnistunut ratkaisu taas aiheuttaa kuoleman pelkoa ja ahdistusta menneisyydestä, jonka olisi voinut elää toisinkin.
Kun olet lukenut näistä kahdeksasta kehityksen kriisistä, siirry Padlet -tiini vastaamaan niistä esitettyihin kysymyksiin. Myös Padletissa nämä kriisivaiheet on esitetty muistin virkistämiseksi ;). Löydät Padletin painamalla tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti