OPISKELIJALLE: Psykososiaalisen kehityksen kriisit ja Padlet -tehtävä niistä

Hyvä opiskelija, tässä kirjoituksessa esittelen Erik H. Eriksonin teoksessaan Lapsuus ja yhteiskunta (1950, Childhood and Society) kuvaamia ihmisen kehityksen vaiheita ja niihin liittyviä kriisejä. Lue ensin tämä sivu ja siirry sitten tekemään Padlet -ympäristöön tekemään 8 lyhyttä tehtävää annettujen ohjeiden mukaan.
Sosiaali- ja terveysalalla sekä nuorisotyössä ja opetusalalla on syytä tuntea nämä psykososiaalisen kehityksen kriisit.

•Vauvaikä – perusluottamus vs.perusturvattomuus (0-1,5 v.)

Vauvaiässä (0-1,5 v.), muodostuu lapsen perusturvallisuus, joka on psyykkisen kehityksen ja terveyden kulmakivi. Epäsuotuisassa kasvuympäristössä luottamuksellinen vuorovaikutus lapsen ja läheisten ihmisten kesken voi jäädä syntymättä, jolloin lapsen perustuntemukseksi muodostuu epäluottamus. Kehitysvaiheen onnistunut läpikäyminen synnyttää lapsessa toivon tunteen ja uskon tulevaisuuteen. Tällöin lapsen on esimerkiksi helpompi sietää myöhemmin eteen tulevia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.

•Pikkulapsi-ikä – itsenäisyys vs. epäily, häpeä

Toisessa kehitysvaiheessa eli pikkulapsi-iässä (1,5-3 v.), motoriikalla, liikunnalla, puheella ja kielellä on keskeinen asema. Tärkeässä asemassa on lapsen kyky oppia hallitsemaan itseään, mm. oppimaan potalle. Kehitysvaiheen onnistuessa, lapsi itsenäistyy ja oppii ilmaisemaan tahtoaan hallitusti ja joustavasti. Jossa taas lapsi jää liian usein yksin pettymystensä ja vastoinkäymistensä kanssa, lapselle muodostuu vihamielinen suhtautuminen itseensä tai lapsi saattaa korostaa liiallisesti itseään. Häpeän ja epäilyn tunteet voivat saada aikaan myös piittaamattomuutta toisia ihmisiä kohtaan.

•Varhainen kouluikä – ahkeruus vs. alemmuus

Neljännessä vaiheessa eli kouluiässä (5-10 v.) lapselle muodostuu peruskäsitys työnteosta ja omista kyvyistään. Kehityksen onnistuessa lapsi kokee itsensä taitavaksi ja kykenee oma-aloitteiseen työskentelyyn. Epäonnistuessaan se voi johtaa lapsen tuntemaan alemmuutta ja riittämättömyyttä suhteessa toisiin. 

•Nuoruusikä

Nuoruusiän kehitystehtävä on oman identiteetin rakentaminen. Jos nuori epäonnistuu tässä tehtävässä, se näkyy yksilön persoonassa roolien hajaannuksena. Tällöin nuori ei kykene tekemään päätöksiä omasta elämästään ja hänestä tuntuu usein, ettei hän tiedä kuka on. Tässä vaiheessa tehdään valinnat koulutus- ja ammattiurasta, ystäväpiirin vakiinnuttamisesta ja selkiytetään käsitystä omasta kehonkuvasta. Nuori etsii oman paikkansa yhteiskunnassa tai kokee jäävänsä sen ulkopuolelle.

•Varhaisaikuisuus – läheisyys vs. eristäytyminen

Tässä vaiheessa nousee keskiöön kiintymyksen ja rakkauden tunteiden osoittaminen ja jakaminen kanssaihmisten kanssa sekä pysyvän parisuhteen luominen. Toisaalta myös itsenäisyys on tärkeää. Nuori aikuinen haluaa olla itsenäinen, mutta samalla hän kaipaa turvaa ja on riippuvainen toisista ihmisistä. Onnistuessaan tässä vaiheessa pystytään ratkaisemaan tämä itsenäisyyden ja läheisyyden välinen ristiriita. Epäonnistuminen johtaa eristäytymiseen ja yksinäisyyden tunteeseen.

•Keski-ikä – tuottavuus vs. lamaantuminen

Tässä vaiheessa eletään usein luovaa ja tuotteliasta aikaa niin työ- kuin perhe-elämän kannalta. Yksilön päämääränä on saada aikaan jotain pysyvää – esimerkiksi jotain yhteiskunnallisesti tai taiteellisesti merkittävää tai oman suvun jatkamista.
 Jos kehitysvaihe epäonnistuu, se tuottaa helposti itseensä käpertyneen ihmisen, jonka on vaikea välittää muista, ja josta tuntuu, ettei kukaan välitä hänestä. Vaiheen onnistunut läpikäyminen tuottaa taas toisista huolta pitävän ja heitä rakastavan yksilön. 

•Vanhuus – eheys vs. epätoivo

Vanhuudessa katsotaan taakse päin omaa elettyä elämää ja arvioidaan, onko se ollut onnistunut vai ei. Jos oma elämä nähdään epätyydyttävänä ja ihminen kokee tehneensä paljon virheitä, joita ei voi enää korjata, tämä johtaa hänet usein epätoivoon. Oman elämän hyväksyminen ja tyydyttävänä näkeminen taas tuottavat ihmiselle sisäisen tyyneyden tunteen.
Eriksonin mukaan tämän kehityskriisin onnistunut ratkaiseminen tuottaa yksilölle viisauden tunteen. Epäonnistunut ratkaisu taas aiheuttaa kuoleman pelkoa ja ahdistusta menneisyydestä, jonka olisi voinut elää toisinkin.

Kun olet lukenut näistä kahdeksasta kehityksen kriisistä, siirry Padlet -tiini vastaamaan niistä esitettyihin kysymyksiin. Myös Padletissa nämä kriisivaiheet on esitetty muistin virkistämiseksi ;). Löydät Padletin painamalla tästä 

OPISKELIJALLE: Perhetyö, Lastensuojelun monet kasvot ja YLE:n Aamutv:n video

Lasten suojelu on moniulotteinen asia. Enimmäkseen se tulkitaan niiden järkyttävien uutisten kautta, joita lehdissä julkaistaan, mutta lastensuojelussa on moniulotteisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaikenlaisissa olosohteissa, niin kotona, koulussa kuin huostaanotettunakin.

Käsittelen alla olevassa seuraavia asioita:

• Tuon esille ennaltaehkäisevän työn tärkeyden. Sitä sosiaalitoimi tekee lasten, perheiden, koulujen ja nuorisotoimen kanssa, jotta lastensuojeluviranomaisia ei tarvittaisi – ainakaan siinä määrin kuin nyt. Esimerkkikunnassani Järvenpäässä lasten hyvää kasvua on tuettu hyvin yhteistyöllä sosiaaliviranomaisten ja mm. koulujen ja nuorisotoimen kanssa ennaltaehkäisevän työn merkeissä.  Lastensuojelua tulee jatkossakin resurssoida hyvin, jotta vältytään ääritilanteita. Tavoitteena on, että lapset voisivat erilaisin tukitoimin asua omissa kodeissaan.  Lisäksi on painopisteen siirryttävä vielä enemmän ennaltaehkäisyyn. Se tapahtuu varhaiskasvatuksen piirissä ja kouluissa yhteistyönä kasvatusalan ja sosiaalialan kesken.

• Lastensuojelu on Suomessa kriisissä, koska noin puolella Suomen kunnista , koska lastensuojelussa on liian vähän resursseja  (henkilökuntaa ja muita resursseja). 

• Parhaimmillaan lastensuojelu voi kuitenkin toimia ennalta ehkäisevästi. Selostan alla myös lyhyesti lastensuojelun tärkeitä toimintalohkoja esimerkkikunnassani Järvenpäässä, koska hyvällä perhetyöllä voidaan edesauttaa perheiden hyvinvointia ja ehkäistä lasten huostaanottoja. 

Viime aikojen julkisuus on tuonut lasten asiat yleiseen tietoisuuteen ja kunnilta sekä kuntalaisilta löytyy paljon hyvää tahtoa lasten asioiden hoitamisessa. Lasten hyvä suojelu on muutakin kuin ääritapauksiin puuttumista. Sen tarkoitus on suojella lasta kaikissa perheissä. Jos hallituksen tällä hetkellä esittämä sote-malli toteutuu, on lastensuojelu siirtymässä kunnilta maakuntien vastuulle.

Jokainen perhe tai lapsi voi kohdata ennalta arvaamattoman kriisin tai sairauden, jonka kanssa ei pärjätä yksin. Etenkin viime aikoina on havahduttu siihen, että lasta, nuorta ja koko perhettä tulisi tukea ennen kuin tilanne perheessä menee sietämättömäksi, johtuen esimerkiksi siitä, että lapsi tai nuori oirehtii huolestuttavasti. Voi olla myös ilmiselvää, että vanhemmat eivät enää kykene huolehtimaan perheestä. Tällöin tehdään lastensuojeluilmoitus, esim. perheenjäsenen, sukulaisen opettajan tai naapurin toimesta. Ääritilanteessa lapsi tai nuori otetaan huostaan. Perhe on siis kriisiytynyt. Tilanteen korjaaminen ja etenkin lapsen tai tukeminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan. Tarkastelenkin ennalta ehkäisevää lastensuojelua tämän kirjoituksen lopussa, mutta ensin lastensuojelun tilannetta kuntatasolla.

Lastensuojelu on Suomessa kriisissä.
Näin on todettava, koska puolella Suomen kunnista on liian vähän resursseja  lastensuojeluun (henkilökuntaa ja muita resursseja). Kohta katsotatva Yle Areenan video nostaa esiin viisi keskeistä asiaa:
1. Lastensuojelulaki uusittiin 2014 ja uusi voimaan 2015, sen mukaan perhesijoituksessa saa olla max. 4 lasta, mihin lasketaan mukaan perheen omat lapset. Tämä vähentää perhesijoitusten mahdollisuutta ja yhä useampi lapsi sijoitetaan laitokseen eli ammatilliseen perhekotiin tai muuhun lastensuojelulaitokseen.
2. Tutkimusten mukaan moni sijoitettu lapsi ja nuori sijoittuu myöhemmin paremmin työelämään yms. jos on ollut pitkässä perhesijoituksessa.
3. THL (terveydenhuollon laitoksen) asiantuntijan mukaan perhesijoitus on inhimmillisempi.

Oman lastensuojelutyössä saamani kokemuksen ja tiedon mukaan lapsi voi selvitä yhtä hyvin perheessä kuin perhekodissa, joskin perhekodissa on yleensä 6-7 lasta ja lasten vaihtuvuus on suurempaa, mikä voi olla negatiivinen asia. Lisäksi siellä voi olla enemmän oirehtivia lapsia kuin keskivertoperheessä. Perhekoti voi näin olla rauhattomampi ja ei niin kodinomainen. Toisaalta vahvasti oireileva lapsi voi hyötyä siitä, että perhekodissa on enemmän henkilöitä (tässä tapauksessa henkilökuntaa) huolehtimassa hänestä mahdollisissa kriisitilanteissa. Lastensuojelutyö ja sijaisvanhemmuus ovat vaativia tehtäviä, eikä sijaisvanhemmilla ole lakiperustaista velvoitettakaan loman pitämiseen, vaikka nykyään (v. 2016 lähtien) on mahdollisuus 24 päivän vapaaseen vuodessa. Lomittajaa 24h -työhän on vaikeaa saada. Perhekotivanhemmat pääsevät lomalle helpommin ja heidän voimavaransa voivat olla paremmat kuin sijaisperheen vanhempien, joilla ei läheskään aina ole lomittajaa.

Katso tämä YLEn AamuTV:n (13.2.2015) keskustelu "asiasta linkki: (Bit.ly/lastensuojelunkehittämäinen). Yle AamuTV: Onko lastensuojelu kriisissä? Tai linkistä Bit.ly/kehitysvaiheet
Mukana on kolme asiantuntijaa, jotka ovat Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Arja Paloniemi, THL:n (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) erikoistutkija Tarja Heino sekä Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjo Laivkainen.

Lastensuojelua kuntatasolla

Lastensuojelun päätoimintamuodot ovat lyhykäisesti (ja näin maallikon silmin kuvattuna)
-  lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja niihin liittyvät selvitykset,
-  ennaltaehkäisevä perhetyö (mm. varhainen tuki),
-  avohuollon tukitoimet,
-  huostaanottotarpeen selvitys ja mahdollinen huostaanotto
-  sijoitettujen lasten asioiden hoito ja
-  aikuistuvien sijoitettujen lasten (yli 18 v.) jälkihuolto.

Lastensuojeluilmoituksen jälkeen perhe saa monessa tilanteessa nk. avohuollon tukea. Tällainen tuki voi auttaa lasta ja hänen perhettään jopa siinä määrin, että tilanne perheessä kohentuu riittävästi. Konkreettinen apu voi olla jonkin tilapäisen, lapsen kasvatukseen liittyvän ongelman selvittelyä ja siis lyhytaikaistakin. Se voi olla myös perheen ohjausta perheneuvolaan, mahdollisen päihdevanhemman hoitoonohjausta tai tukitoimia perheen asumisen ja taloudellisen tilanteen selvittämiseksi ja vahvistamiseksi muiden tahojen kanssa. Kriittisessä tilanteessa, kun lapsen turvallisuus on uhattuna psyykkisesti tai fyysisesti, lapsi voidaan ottaa huostaan.

Aina ei ole kyse siitä, että vanhempien tapa hoitaa lasta olisi uhka lapsen hyvälle kasvulle. Joko vanhemman tai lapsen ongelmat tai elämänkriisit voivat aiheuttaa lastensuojelutarpeen. Lapsella tai nuorella voi arvaamattomista syistä olla vaikeuksia, esim. päihteiden käyttöä tai muuta riskikäytöstä. Tämän takia hänelle itselleen voi olla turvallisempaa asua tilapäisesti esimerkiksi nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun laitoksessa, jossa riittää kykyä ja voimavaroja hänen ohjaukseensa paremmin kuin kotioloissa.

Osa lapsista palaa kotiin biologisten vanhempien luo, kun tilanne kotona kohenee tai henkilökohtainen kasvuhaaste on voitettu. Moni sijoitettua lapsi kasvaa kuitenkin aikuiseksi sijaisperheessä ja tai lastensuojelulaitoksessa (mm. perhekodit, lastenkodit ja nuorisokodit). Sijoitettujen lasten jälkihuolto, joka on useissa kunnissa riittämättömästi resursoitu, toimii Järvenpäässä hyvin. Järvenpääläinen nuori, joka kasvaa aikuiseksi sijaisperheessä ja tai lastensuojelulaitoksessa saa kohtuullisesti tukea itsenäistymiseen ja oman elämän hallintaan nk. jälkihuollon piirissä aina 21 -vuotiaaksi. Kaikilla kunnilla on sijoitettujen lasten jälkihuoltovelvoite, mutta sen taso ja mahdolliset palvelut vaihtelevat resurssien mukaan.
Järvenpääläiset sijoitetut nuoret pääsevät mm. tuetun asumisen piirin, omaan vuokra-asuntoon, aina 24-vuotiaaksi asti.

Lastensuojelun uudempia muotoja on lisäksi ennaltaehkäisevä moniammatillinen perhetyö, mm. Järvenpäässä:

• Perhetyön yksikkö Tilkku on hyvä esimerkki ennaltaehkäisystä jota tehdään yli kunnan toimintasektorien eli sosiaalitoimen ja opetustoimen välillä.
  Järvenpään Perhetyön yksikkö Tilkku on osa Järvenpään perhesosiaalityötä. Yksikkö tarjoaa järvenpääläisille lapsiperheille varhaista ja korjaavaa tukea silloin kun perhe ei enää selviä arjessa yksin. Tilkussa työskentelee perheohjaajia, sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja sekä perhetyön päällikkö. Tilkku tekee muun muassa koulun perhetyötä. Vanhempi tai lapsi voi ottaa itse yhteyttä alakoulun tai yläkoulun perheohjaajiin puhelimitse tai Helmi-viestin välityksellä. Myös kouluilta voidaan ehdottaa koulun perhetyötä. 

Ennaltaehkäisy on se alue, jolla voidaan vaikuttaa vahvasti siihen, että lastensuojelun asiakkaaksi tarvitsisi koskaan joutuakaan.









Ennaltaehkäisy onkin niin lasten kuin nuortenkin suojelun ydintavoite

Lastensuojelun asiantuntijat korostavat, että lasten ja perheiden tukemisen tulisi alkaa hyvissä ajoin, ettei päädytä huostaanottoon. Ennaltaehkäisy o se alue, jolla voidaan vaikuttaa vahvasti siihen, että lastensuojelun asiakkaaksi tarvitsisi koskaan joutuakaan. Puhutaankin matalan kynnyksen palveluista perheiden parissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Järvenpäässä ollaan tälläkin sektorilla edetty sikäli hyvin, että perheiden ongelmatilanteet ja lapsen hyvään kasvuun ja turvallisuuteen liittyvät haasteet pyritään tunnistamaan jo neuvola- ja varhaiskasvatusvaiheessa. Moni lapsiperhe tarvitsee tukea taaperoikäisille ja koko perheelle. Paljon on tehtävissä ennaltaehkäisyllä matalan kynnyksen palveluissa ja näitä on kehitettävä edelleen.

On muitakin lasten hyvää kasvua tukevia tahoja, joiden kanssa lastensuojeluviranomaiset tekevät kiinteää yhteistyötä ja, joita mikä tahansa perhe voi ajoittain tarvita. Mainittakoon kaikkien käyttämä neuvola, sekä lisäksi myös perheneuvola ja nuorisopsykiatrian yksikkö. Neuvolatoiminta siirtynee soteen? Esimerkiksi Järvenpäässä on lisäksi oma perheneuvola, jossa tuetaan 0-12 -vuotiaitten lasten kasvua ja perhettä tarjoamalla psykologi- ja perheterapiapalveluita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUSin, alaisena toimii Järvenpäässä nuorisopsykiatrian poliklinikka , joka tarjoaa nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, kuten konsultaatioita ja terapiaa 13–17-vuotiaille. Jonot nuorisopsykiatriseen hoitoon ovat tosin pitkät, tämä on monen vanhemman mielestä ongelma. Suhteellisen nopeasti nuori pääsee Nuovoon, joka on nuorten vastaanotto ja tarkoitettu 13–18-vuotiaille järvenpääläisille ja Järvenpäässä opiskeleville nuorille. Toiminnan tavoitteena on auttaa nuoria erilaisissa mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä ongelmissa.

Tällä hetkellä ei ole tietoa missä aikataulussa mm. neuvolat ja perheneuvolat sekä nuorisopsykiatria siirtyvät maakuntatasolle (Sote-uudistuksen myötä), jos siirtyvät. Ja miten näiden psykologi- ja nuorisopsykiatriapalveluiden paikallistasolla tarjottujen palveluiden käy. Ovatko ne saatavilla ja miten taataan nyt hyvin toimivan yhteistyön säilyminen.

Raija Latva-Karjanmaa
FT, opettaja, verkko-oppimisen tutkija, lastensuojeluaktiivi